torstai 3. syyskuuta 2020

Alku.

Elettiin vuotta 1985, pienessä kyläpahasessa, Itä-Suomessa. Syntyi poikalapsi perheeseen jossa on entuudestaan yksi poika, vanhempi veli. Varhaislapsuudesta jäänyt muistoiksi lämpö, onnellisuus, rakkautta ja huolenpitoa tarjoava perhe. Lämpöiset, vähäsateiset kesät sekä sateenkaaret. Takapihan vasta leikatun nurmikon tuoksu. Mummola. Kesät kestivät lapsena paljon pidempään, ala-asteella kesälomat tuntui ikuisuudelta (hyvässä mielessä). Ai että kun olisi saanut tuota lapsenmielistä olotilaa ja fiilistä johonkin purnukkaan talteen aikuisuutta varten, tätä fiilistä olisi sitten voinut "siemailla" aikuisuuden kiemuroissa sekä silloin kun elämä tarjoilee sitä nurjempaa puoltaan.
Perheen dynamiikka oli lapsena kohdillaan, nyt kun pohdin asiaa niin elin mielestäni "elämäni onnellisimmat ajat" syntymästä ala-asteen loppuun saakka kestävällä ajanjaksolla.

Käsite "elämäni onnellisimmat ajat" on laaja käsite, onnellisuutta on rittänyt aikuisiälläkin, on vaimo ja kaksi lasta siunaantunut, perheessä on myös koira. Ne ovat elämäni eliksiiri, syy elää ja olla se kuka olen nyt. Oma perhe ja siihen liittyvä onnellisuus, kaikki ne kokemukset joita yhdessä koettu, ovat elämäni onnellisuus nyt ja tässä. Se ei mene ja katoa minnekään.

Varhaislapsuuden onnellisuus sekä lapsuuden "onnellisin aika" liittynee siihen, että on saanut elää turvalliset elämänsä alkuvuodet. Silloin ihan pienenä kaikki oli jotenkin ihanampaa koska sai elää "huoletonta" ja "helppoa" elämää. Se ei varmaankaan tuntunut täysin helpolta tuolloin, mutta nyt aikuisena on hoksannut että miten hyvä lapsuus siellä on. Aikuisena on paljon enemmän huolia jotka häiritsevät sekä aiheuttaa verenpaineen nousua, on vastuuta elämästä. Pelkoa. 

Pelko siitä että läheiselle sattuu jotain, pelkoa että perheenjäsenelle käy jotain. Taloudelliset huolet, miten rahani riittää ensi kuun tiliin saakka? Itse tulen vähemmällä toimeen, mutta perheeni ei voi olla ilman ruokaa tms. Juoksevat kulut syövät tulevan tilin tyhjiin, miten tästä selviää? Vastaavanlaisia huolenaiheita sekä pelkoja voisi luetella varmasti piiiiitkän listan joten jätän lyhyeksi :) 

Kokemusten relfektoiminen on omalla kohdallani suhteellisen uusi "harrastus". Varmasti kaikkien meidän elämissämme on tapahtunut ihania sekä mukavia asioita sekä asioita, jotka olisivat saaneet jäädä tapahtumatta, mutta toisaalta ne tapahtumat ovat muovanneet sekä luoneet minusta tai sinusta sen henkilön joka olen/olet nyt. Minä olen Poika, Veli, Isä, Puoliso, Ystävä, Kaveri. Ja se mitä on NYT, tässä hetkessä, tässä ajassa. Vain sillä on väliä. 

Nautitaan olemisesta, joka henkäisyllä. Joka hetki on ainutlaatuinen.

 

 

Tässä jotain ajatuksenvirtaa tältä aamulta. Huomenna uusi kirjoitus 😇

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Kesä ja kärpäset!

Kesäkuu oli ja meni!! Kevätkin meni sellaisella vauhdilla, että oksat pois! Mutta voi pojat minkälaisesta lämmöstä on varmasti koko Suomi sa...